Vastakkainasettelu

Vastakkainasettelu ohi?

Presidentin vaalit olivat ja menivät. En muista sellaisia vaaleja, joissa olisi vain mustia, harmaita tai vaaleanpunaisia porvareita. Tästä nyt jotkut vasemmistoliittolaiset ja ehkä muutama demari repii pelihousunsa, mutta ihan turhaan. Mustan kokoomuslaisen pääministerin porvarihallituksessa istuvat vain ja suurpääoman ikioman EU:n asioista huolta kantavat pikkuporvarit.

Tästä yksituumaisesta vaali-, hallitus ja EU-tohinasta kokoomuslaiset saivat aiheen riemusta kiljuen julistaa kaikelle kansalle, että vastakkain asettelun aika on ohi!

Jo yksin Työsopimuslaki – siis jo laki – asettaa kapitalistit ja työläiset vastakkain. Lain mukaan työantaja ottaa ja erottaa työläiset, joiden on tehtävä työtä kapitalistin hyväksi. Sen vuoksi laki edellyttää, että työntekijä tekee työtään työnantajan, kapitalistin johdon ja valvonnan alaisena.

Tässä suhteessa työntekijällä ei ole nokan koputtamista. Sen sijaan sitä on jonkin verran työehtosopimusasioissa. Tosin nekin on pikkuhiljaa onnistuttu monopolisoimaan ammattiliittojen ja niiden keskusjärjestöjen demarihuipun haluttomiin käsiin. Tyypilliset työsuhteet on vähin erin muutettu epätyypillisiksi. Jo lähes puolet palkansaajista tekee jatkuvasti puolivuotta töitä ja on toisen puolen ilman työtä ja palkkaa.

Rinnan työn vähenemisen kanssa palkkojen reaaliarvo hiljalleen laskee. Hinnat nousevat palkkoja nopeammin. Samoin hissun kissun työehtosopimusten tehoa heikennetään. Palkoista halutaan joustavia ja palkoista sopiminen halutaan viedä kokonaan työpaikoille, jossa työntekijät ovat työantajaa heikompia sillä menneen maailman pelote toimii taas – kyllä portin takana on tulijoita!

Tuloerot ovat huimaavat. Tulonsaajista 2,7 prosenttia sai viimeisen verotilaston mukaan tuloja keskimäärin 10 427 euroa kuukaudessa, mutta 41,3 prosenttia sai palkkaa vain 869 euroa kuukaudessa. Ero on niin suuri, että pienituloiset eivät osaa niitä edes kadehtia. Eikä siihen ole syyttäkään, se ei johtaisi mihinkään.

Tuloerot eivät ole pääasia, pääasia on se, että tuo pienen pieni 2,7 prosentin suuruinen kapitalistijoukolla on niin suuret pääomat, että niillä se voi kiristää ja vaatia hallitusta harjoittamaan sen etujen mukaista politiikkaa. Jokainen porvarihallitus on sen jojo.

o o o

Todettakoon taas kerran, että pääomien, tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuminen olivat EU:n liittymisen ennakkoehtoja. Niiden täyttäminen alkoi pääomista 80-luvun lopulla. Silloin otettiin ulkomailta tolkuttomasti velkaa, joka jaettiin halukkaille ja haluttomillekin. 90-luvun alussa toteutettiin tavaroiden, palvelusten ja työvoiman vapaa liikkuminen. Ulkomaisten suuryritysten kilpailukyky oli ylivoimaista. Siksi 30 000 pk-yritystä ajautui konkurssiin ja 20 000 lopetettiin muuten. Siitä seurasi mieletön työttömyys ja pankkikriisi sekä lukuisten pankkien tuho.

Lopulta vielä suuret suomalaiset yritykset myytiin hyvällä hinnalla ulkomaalaisille ja rahat vietiin pois maasta. Viimevuoden alussa pääomia oli jo viety maasta yhteensä 535 miljardia euroa. Se on jo lähes yhtä paljon kuin koko tuotantopääoma.

EU:n ja vapaakaupan ansiosta suurpääoma on rikastunut aivan tolkuttomasti.

Vapaakaupan vuoksi elantonsa menetti myös suuri joukko maanviljelijöitä, kun yli 100 000 maatilaa on hävitetty. Se on ollut julmaa peliä, vaikka siitä ei ole meteliä pidetty. Edes Keskusta, entinen Maalaisliitto, ei ole hyppinyt seinille, vaikka olisi pitänyt. Maalaisliitto antautui ehdoitta. Se muutti itsensä talonpoikaspuolueesta kapitalismin porvarilliseksi tukipilariksi.

Huonoiten, itse asiassa todella huonosti, on käynyt palkkatyöläisten koulutuksesta ja ammatista riippumatta. 1990 jälkeen työikäisten määrä on kasvanut 5,6 prosenttia, mutta työn tarve on vähentynyt. Vapaakaupan ja EU:n myötä todellinen työn puute on 1,3 miljardia työtuntia, kun otetaan mukaan myös työvoimasta eritavoin syrjäytetyt. Koko työvoimapotentiaalin työn puute on 26,2 prosenttia!

Suomen omavaraisuus on menetetty. Suurpääoman ja palkkatyöläisten tulot ja työllisyys ovat kehittyneet täysin eri suuntiin.

o o o

Tuloerojen kasvu, työttömyyden ja köyhyyden lisääntyminen, kuntauudistus sekä sosiaalipalvelujen ja sosiaaliturvan alasajo ovat seurausta suurpääoman kapitalistisia etuja ajavasta EU:sta ja sen vaatimasta vapaakaupasta ja itsenäisestä rahapolitiikasta luopumisesta.

Kaikki pitkän ajan ennusteet ovat yksimielisiä siitä, että arvaamattoman rahamaailman ongelmat jatkuvat ja tuotanto kasvaa todella hitaasti. Syy on selvä. Pääomien ja tuotannon keskittymisen harvojen käsiin on vähentänyt kiinnostusta tavaratuotantoon. Nyt halutaan tehdä rahalla rahaa.

Vuoden1990 jälkeen rahamarkkinat ovat kasvaneet 12 kertaa bkt:tä suuremmiksi. Siitä 90 prosenttia on keinottelulla luotua virtuaalirahaa. Sitä ei ole oikeasti olemassa. Sen pankit ovat kehittäneet luomalla monenkirjavia johdannaistuotteita. Aikanaan tuo digitaalinen haamuraha olisi muutettava konkreettiseksi, mutta kun tuotannossa ei rahaa synny, kriisi on valmis. Siksi veronmaksajia vaaditaan pankkien tappioiden maksumiehiksi. Vastakkainasettelu kärjistyy.

Suomella on vastuita 49 miljardia euron vakausrahastoille. Jos huonosti käy ja käy, vastuiden määrä kasvaa koko ajan mm. korkojen vuoksi ilman kattoa! Uhat ovat niin mielettömät, että euromaiden veronmaksajat eivät niitä kestä.

o o o

Vastakkain asettelun aika ei ole ohi. Päinvastoin. Suurpääoman ja palkkatyöläisen, kapitalistien ja työväenluokan etujen ristiriita kärjistyy joka ikinen päivä. Siksi sinun ja minun, meidän pienten ja heikkojen on järjestäydyttävä ja muodostettava voittamaton päämäärätietoinen vastavoima kapitalistien pohjattomalle ahneudelle.

Kai Kontturi