Tärkeä
sanoma vai itsestäänselvyys
Yhteiskuntasuunnittelun emeritusprofessori
Kaj Nyman oli sitä mieltä (HS 2.7.), että Pekka Himasen Sinisessä kirjassa on
tärkeä sanoma. Väestön ikääntyy niin, että vuoteen 2030 mennessä yhtä vanhusta
kohti on enää kaksi työikäisiä. Tässä tohtori Pekka Himasella on väärät tiedot.
Himanen enempää kuin Nymankaan ei ole
huomannut, että raportin lähtökohta perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen,
jossa on kammottava virhe. Sen ennustajat nimittäin väittävät, että vuonna 2040
olisi 80 vuotta täyttäneitä ikäluokistaan kaksinkertainen määrä vuoteen 2010
verraten ja että jokainen 1961–75
syntynyt olisi elossa ja maassa. Sen mukaan 65 vuotta täyttäneitä olisi
1 567 511 ja työikäisiä 3 495 360 eli 2,2 jokaista eläkeikäistä kohden. Eihän se ole mahdollista.
Tilastokeskus on aloittanut väestöennusteiden
tekemisen vuonna 1934. Jokainen ennuste on totaalisesti epäonnistunut. Nyt Tilastokeskus
sanoo, että eläkeikäisiä on paljon maahanmuuton vuoksi. Tässä on ennusteen
(tietoinen) virhe, sillä maahan muuttavat ovat työikäisiä. Virhe korjataan
siirtämällä heidät oikeaan ikäryhmään. Se muuttaa kuvan aivan toiseksi.
Vuonna 2010 työikäisiä oli 3,8 jokaista
65 vuotta täyttänyttä kohden. Työikäisten määrä on alimmillaan vuonna 2025,
mutta jos maahanmuutto toteutuu sellaisena kuin virallisesti on ennustettu, silloin
heitä on sama 3,8 eläkeikäistä kohden. Sen jälkeen osuus kasvaa. Vuonna 2040
yli 64 vuotiaita on syntyvyyden, kuolleisuuden ja maastamuuton seurauksena noin
779 000 ja työikäisiä, maahanmuuttajat mukaan lukien, on silloin 4 283
000 eli 5,5 jokaista eläkeikäistä kohden!
Ero on niin huikea, että se vie Himasen tutkimusperustan metsään.
Vuonna 2010 ei ollut väestön
ikääntymisongelmaa, mutta työttömiä ja osa-aikatyöläisiä oli pilvin pimein.
Vuonna 2040 ei myöskään ole ikääntymisongelmaa, kun aikaisempaan verraten yhtä
eläkeikäistä kohden työikäisiä on 45 prosenttia enemmän. Näin ongelma onkin työn
puute eli sama kuin nyt, monin verroin pahempi. Tätä suomalaisia entistä
pahemmin kuristavaa tilannetta Pekka Himasen pitäisi miettiä. Siitä turhan
sijasta voisi vähän maksaakin!
Hyvin pienellä vaivalla tohtori Pekka
Himanen olisi voinut tarkistaa, että ovatko julkaistun raportin perustiedot oikeat,
mutta sitä hän ei viitsinyt tehdä. Siitä huolimatta yhteiskuntasuunnittelun emeritusprofessori
Kaj Nyman on sitä mieltä, että Sinisessä kirjassaan Himanen ”onnistuu
näyttämään, että me kaikki osallistumme elämäntapamme kautta hyvinvoinnin
rakentamiseen.”.
Mikä siinä on tärkeää? Sekö että se on jokaiselle
itsestäänselvyys?
Kai Kontturi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.