Pääomia kertyy

VALEUUTISTEN VANKKA PERUSTA

Jokainen kirjanpitäjä tietää, että tilien pitää aina mennä tasan. Jos niin ei käy, silloin kirjanpidossa on virhe tai virheitä. Yhden sentin ero voi johtaa suuriinkin virheisiin. Siksi kaikki sellainen tilinpito, joka ei mene tasan tai jopa vaatii kirjattava tilastoeron, sisältää vilppiä. Näin ovat asiat kansantalouden tilinpidossa, jossa on peräti tili tilastoerolle.

Aiemmin vain vähän aikaa sitten Tilastokeskus julkaisi kansantalouden tilinpidon taulukot painotuotteena. Nykyajassa ne ovat pelkästään digitaalisessa muodossa. Niiden käsittely on työlästä ja tulee todella kalliiksi.

Palvelu on siis heikentynyt radikaalisti. Niille, jotka tyytyvät Tilastokeskuksen selvityksiin, asia on reilassa, mutta niille, jotka riippumattomina tutkijoina haluavat selittää missä mennään, tilanne on lähestulkoon mahdoton. Siksi media suoltaa jatkuvasti taloudesta valeuutisia. Totuus ei kuulu sinulle eikä minulle.

Olen jo useasti todennut, että nykyinen laskentajärjestelmä pimittää totuuden ja on harhaanjohtava. Sen muokkaamiseen ovat osallistuneet maailman taloustieteen huiput, jopa monet Nobel-palkitut,

Bruttokansantuotteen (BKT) puolustajat sanovat, että se on hyvän tavan mukaan kaksipuolinen. Sillä annetaan kuva, että se on hyvän kirjanpitotavan mukainen, vaikka se ei ole sitä. Sen kaksi puolta eivät korreloi keskenään siksi siinä on tilastoeron tili. Tilit eivät täsmää.

Ensimmäinen ongelman BKT laskelmissa on perustuotos. Maailma etevimmät tiedemiehet ovat sen keksineet. Samalla he ovat selvittäneet minkälaisia tilastoja pitää ottaa, että perustuotoksen ja BKT:n väliin jää sopiva rako. Se täytetään välituotteella. Jostain syystä siitä vähennetään tuoteverot ja lisätään tuotetukipalkkiot, vaikka tuotannon verot ja tukipalkkiot ovat jo BKT:ssä.

Tämä temppuilu on valtava jallitus. Kekseliäät tiedemiehet ovat antaneet kokonaistuotannolle nimen ”perustuotos”. Se hämää niitä, jotka eivät usko BKT:n olevan kokonaistuotannon, vaikka niin sanotaan. Nyt utelias ihmettelee mitä kummaa ovat nuo mielettömän suuret summat (yli puolet kokonaistuotannosta), jotka kylmästi heitetään roskiin.

Kun alkaa kysellä asian perään, niin kukaan ei tiedä mitä ja mistä ne ovat tulevat. Niihin ei ole käytetty ainuttakan työtuntia, ei työkaluja eikä mitään muutakaan. Nyt ne näyttävät pelkältä taivaan lahjalta.

Kokonaistuotannosta lähtien kansantaloudesta voi varsin helposti tehdä hyvää kirjanpitotapaa noudattavan ja korreloivan tuloslaskelman. Sillä selviää, että välituotekokoelma onkin talouden energian, raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja lopputuotteiden varastojen arvo.

Kansantaloustieteilijät eivät ymmärrä tai uskovat ettei kukaan ymmärrä, että kaikki tavarat alusta loppuun tehdään aina varastoon. Niistä ne toimitetaan edelleen jatkokäsittelyyn tai loppukäyttäjille.

Tästä olen tehnyt laajan tutkimuksen. Siinä olen korvannut BKT:n korreloivalla tuloslaskelmalla. Tutkimus on julkaistu joulukuussa 2018 nimellä UUTEEN AIKAAN. Se on julkaistu myös netissä, johon on linkki https://1drv.ms/b/s!Aj6yIfNAF9s0hVc4gOTsQpt0GE7c.  

Tuloslaskelman mukaan varastot vaihtuvat periaatteessa lähes kaksi kertaa vuodessa. Sen seurauksena varastoissa on työtä suhteessa yhtä paljon kuin sitä koko vuosituotannossa. Kun varastojen arvosta vähennetään niihin käytetyn työn osuus, jäännös on se pääoma, joka yrittäjät ovat tavaroihin sijoittaneet. Se on heidän ikiomaa pääomaa. Sitä sanotaan pysyväksi pääomaksi.

Viimevuonna, vuonna 2018, varastojen arvo oli 225,5 mrd.e. sanavarasto Siinä oli työtä 47,0 mrd.e ja sijoitettua pysyvää pääomaa 178,5 mrd.e. Kun pysyvä pääoma vähennetään kokonaistuotannosta jäännös 254,1 mrd.e on kansantulo. Samaan aikaan BKT oli 233,6 mrd. siis 20,5 mrd.e. pienempi. Kun kulutus ja muut tekijät ovat suunnilleen samat, niin vähintään se on meiltä jäänyt piiloon.

Kun kansantulosta vähennetään kulutukseen käytetty 177,9 mrd.e, niin jäännös 76,2 mrd.e, oli pääoman kasaantumista. Sitä ennen pääoman muodostuksesta oli jo vähennetty tuotannon välineiden kulumisen korvaaminen.

Pääomia kasaantumisessa oli erilaista uutta kiinteää ja pysyvää pääomaa yhteensä 54,5 mrd. Loput 21,7 mrd. oli vapaata pääomaa, joka aiemmin on jäänyt näkymättömiin. Mitä sille on tehty, on selvittämättä. Tässä kyse ei ole sattumasta, eikä pikkuasiasta, sillä 2011–18 näitä vapaita pääomia kertyi peräti 162,3 mrd.e. Ne ovat teillä tietämättömillä.

On yksiselitteisen selvää, että BKT on rakennettu ja sitä on kehitetty palvelemaan kapitalistien ja sen talousjärjestelmän etuja. Samaa tarkoitusta palvelee taloustietojen tietojen käsittely, joka on tehty todella työlääksi. Ne helpottavat harhaanjohtavien tietojen tuottamista.

Bruttokansantuotteesta ja vääristä tiedoista on vahinkoa koko kansantaloudelle. Sitä osoittaa mm. kestävyysvaje, jonka sanotaan olevan jopa 10 mrd.e.. Sen perusta ovat tietoisesti tehdyt väärät väestöennusteet. Koko kestävyysvaje on pelkkää pötyä. Se muodostaa merkittävän perusta niille keinoille, joilla sosiaaliturvaa heikennetään. Se on koko väestöön kohdistuvaa riistoa.

Kaikki sellainen tilinpito, jossa on kirjattava tilastoero, sisältää vilppiä. Tilastokeskus tuottaa maan viralliset mm. muokatut verotiedot, väestöennuste- ja kansantalouden tilinpidon tilastot. Ne muodostavat vankan perustan maata hallitseville valeuutisille.

Kai Kontturi