Pelin henki

PELIN HENKI

Ovat maailmakirjat sekaisin. Meillä ne sekoitetaan tietoisesti. Herrasväki ymmärtää, että tieto on valtaa joten sitä ei saa antaa kansalle. Jos kansa tietää tosiasiat, herroille tulee potkut.

Meillä Tilastokeskus ei enää julkaise kansantalouden tilinpitoa entiseen tapaan paperiversiona, jossa oli kulunut vuosi ja yhdeksän sitä edeltänyttä vuotta. Sen ansiosta tulosten vertailu oli helppoa, nyt digitaalisena se on lähes mahdotonta. Että niistä saa kunnon tolkkua, pitää olla tosi paljon tahtoa tai rahaa ja väkeä.

Toinen sekoittaja on Mediapooli. Se linjaa mistä valtajulkisuudessa saa ja pitää puhua ja mistä pitää vaieta. Se on tärkeä valeuutisten tuottamisen kannalta. Kun kaikki toitottavat ja toistava toistamasta päästyään samaa pötyä, se alkaa näyttää todelta. Se on mestarillista aivopesua.

Siihen sarjaan kuuluu muun muassa ilmastomuutoshysteria. Meiltä vaaditaan milloin lentämisen vähentämistä milloin lihansyönnin rajoittamista. Meille sitä tuputetaan ikään kuin kaikki olisi yksin meistä kiinni.

Todellisuudessa meidän osuutemme maailma saasteita on kuin hyttysen pieru Atlanilla. Mutta ilmastohysteria on asia, jota voi käyttää yhteiseksi myös hyväksi. Siinä ensimmäiseksi on asetettava rauha. On aloitettava siitä, että USA:lla on maailmalla 761 sotilastukikohtaa ja maailman merillä joukko suuri, valtavia lentotukialuksia saattueineen. Ne pelaavat aggressiivista peliä

Joku on laskenut sivistyneenä arviona, että ulkomailla oleva USA:n armeija aiheuttaa ilmansaasteita yhtä paljon kuin 144 valtiota. Ykköstavoitteen pitää olla, että vierailla mailla olevat armeijat on poistettava. Seuraavaksi on vaadittava täydellistä aseistariisuntaa, että maailma pelastuisi!

On vaikea kuvitella, että ilmastohysterialla voisi olla tätä uljaampaa tavoitetta. Siihen voi varmasti yhtyä jokainen riippumatta siitä, mitä tietää tai ajattelee ilmastomuutoksen syistä.

Asetuotantoa on usein kuultu puolusteltavan työllistäjänä. Se on totta, mutta ihmiskunnan kannalta ei ole konsti eikä mikään muuttaa vahingollinen hyödylliseksi. Ihmisillä, koko ihmiskunnalla on rajaton määrä puutetta, jotka voidaan poistaa muuttamalla aseet auroiksi.

Maailmanlaajuinen yksityisiin käsiin jäävä lisäarvo lienee jo niin suuri, että sillä voitaisiin helposti jakaa työt uudelleen ja niin, että jokainen tulisi toimeen omalla työllään.

Todella suurilla markkina-alueilla kapitalistien ahmima lisäarvo lienee Suomea suhteellisestikin reippaasti suurempi. Siksi Suomen tulokset voivat hyvinkin olla yleismaailmallisesti päteviä. Ainakin ne ovat suuntaa antavia.

Kaikissa länsimaisessa teollisuusvaltiossa kansantalouden tilinpito noudattaa kapitalistien tuloja salaavaa käytäntöä. Laskenta noudattaa bruttokansantuotteen periaatetta. Se on tietyillä pelisäännöillä sovittu tilastojärjestelmä. Sillä ei ole mitään tekemistä hyvän kirjanpitotavan kanssa. Se on järjestelmä, joka antaa hyvää tilaa tulosten väärentämiselle, manipuloinnille.

Yksikään maa ei tee hyvää kirjanpitotapaa noudattavaa tuloslaskelmaa, vaikka se olisi varsin helposti tehtävissä. Viimevuonna meillä tuloslaskelman perusteella sotun ja verojen jälkeen nettopalkat olivat 41,9 miljardia euroa. Tässä sumassa ei ole sellaisia jättipalkkoja, jotka eivät kokonsa vuoksi tuota lisäarvoa. Ne ovat itsessään lisäarvoa, jotka maksettiin palkkoina.

Yksityinen kapitalistien kahmiman lisäarvon (voiton) nettosummasta osa meni kulutukseen ja osan he käyttivät investointeihin. Vuosittain loppu, keskimäärin 22,6 miljardia euroa, jäi nettona vapaaksi riihikuivaksi rahaksi. Kun sitä vertaa nettopalkkoihin, niin huomaa, että yksin sillä olisi voinut tehdä työllisyyden kannalta ihmeitä.  

Mutta, mihin tuo riihikuiva raha meni sen yksin piru tietää. Ilmeisesti ulkomaille osinkoina sekä ulkomaiden rahamarkkinoille osakkeisiin jne.. Yleensä sijoituksiin, joilla tuetaan hurjaksi paisunutta virtuaalirahaa.

Itse virtuaalirahalla ei ole minkäänlaista vakuuta, siksi sen olemassaolo riippuu osakkeiden, joukkovelkakirjojen jne. arvon säilymisestä. Jos niiden arvo romahtaa virtuaaliraha menettää kuvitteellisen arvonsa ja sen kaupankäynti loppuu kuin seinään. Siitä onkin tullut yksi vakava lisäuhka koko kapitalistiselle järjestelmälle.

Maailmankirjat ovat niin sekaisin, että niin sanottu teollistunut läntinen maailma Yhdysvaltojen johdolla näyttää pysyvän pystyssä vain valheiden ja valeuutisten varassa. Kuitenkin valtamedian toimittajat kirjoittava/puhuvat sen puolesta. Jos tietävät mitä tekevät, he ovat todella härskiä porukkaa. Joka tapauksessa heidän on toteuttavat Mediapoolin linjoja.

Hesarin (7.8) pääkirjoituksessa kerrottiin, liittyen USAn ja Kiinan välisiin kaupan ongelmiin, että vapaakauppa on kaiken perusta. Jutussa todettiin muun muassa, että vapaakauppa ”kisko Suomen köyhyydestä”. Väite on suorastaan perustavaa latua oleva ilkeästi haiseva valhe, nykyajan valheiden äiti.

Ennen vapaakauppa 1980-luvulla tuotanto kasvoi 50,5 % ja työn tuottavuus 46,2 %. Sen ansiosta työtuntien määrä kasvoi 11,4 % joten työllisyys parani. Sitten siirryttiin vapaakauppaan. 1990-luvulla tuotannon kasvu romahti 34,7 %:iin, mutta työntuottavuus hyppäsi pilviin 52,5 %:iin ja työttömyys moninkertaistui.

Tuotannon kasvuvauhti on koko ajan hidastunut. Työn tuottavuus kasvaa jatkuvasti tuotantoa nopeammin. Siksi työtunteja tarvitaan yhä vähemmän ja työttömyys pahenee. Sen sijaan vapaakauppa tuottaa kapitalisteille reipasta voittoa. Vapaakaupan seurauksena suomalaiset köyhtyvät ja pahoinvointi lisääntyy. Se on pelin henki.

Kapitalismi on umpikujassa. Kapitalistit eivät pääse siitä pois vaikka haluaisivat, siksi työväenliikkeen on vakavasti pohdittava kapitalistisen yksityisomistuksen lakkauttamista. Haluttiin tai ei, se on joskus tehtävä, että maailmankirjat saadaan järjestykseen.   

Kai Kontturi